Vieraskolumni

 
Palkan sivukulujen hallinta kilpailukeinona

Työkyvyttömyyden kustannusten hallinnan kannalta Eurooppalainen sosiaalilainsäädäntö on suurtyönantajien osalta lähes yhtenäinen. Suomessa tämä merkitsee sitä, että työnantajat, joiden palkkasumma on suurempi kuin 1,35 miljoonaa euroa osallistuvat jo omavastuunsa kautta työntekijöiden työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Palkkasumman ylitettyä 24 milj. € on tämä vastuu täysimääräinen.

Uuden IFRS –lainsäädännön pakottamana on Suomessa siirrytty maksuluokkamalliin, joka hämärtää merkittävästi yritysjohdon kykyä hallita näitä kustannuksia omavastuun lauetessa vakuutusmaksuiksi vasta 3- 5 vuoden kuluttua työntekijän sairastumisen alkamisesta.

Yritykset, jotka osaavat johtaa työterveyshuoltonsa ja sen sidosryhmien toimintaa (vakuutusyhtiöt, sairauskassat, erityiskuntoutus) saavuttavat merkittävää kilpailuetua hallitsemalla palkkojensa sivukuluja. Maksuvaikutus vuositasolla on 1,2 – 11% palkkasummasta, mikä monissa yhtiöissä edustaa merkittävää osaa koko tilikauden tuloksesta. Ja mikä parasta - Suomessa kehitetyt työkyvyn hallinan keinot voidaan soveltaen siirtää myös yritysten kansainväliseen toimintaan.

Terveydenhoitoa ei osata ostaa

Oman toiminnan tehostaminen sekä ydinliiketoimintaan keskittyminen on viime vuosina johtanut lisääntyvään työterveyspalvelujen ulkoistamiseen. Näin tästä yritysten tärkeästä tukiprosessista on tullut kannattavaa liiketoimintaa, joka pääosin on nyt ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa.

Kun työterveyshuollon ansaintalogiikka on transaktiopohjainen, on transaktioiden määrä suoraan verrannollinen terveyspalveluyritysten osakkeenomistajille tuotettuun lisäarvoon.

Perustellusti voidaan puolestaan kysyä onko runsas ostettujen transaktioiden määrä maksajan, eli asiakasyrityksen todellisen intressin mukaista, vai pitäisikö asiakkaan maksaa tuloksesta?

Eräät edelläkävijäyritykset, kuten L&T Oyj ovat onnistuneet luomaan uuden palvelumallin, jossa terveyspalveluntuottajan palkkio palveluistaan sidotaan toiminnan todelliseen tulokseen, eli asikasyrityksen tasevaikutukseen. Tämä on mahdollista vain, kun toiminnan uudelleenjärjestely perustuu tarkkaan tietoon ja analyysiin yrtiyksen todellisista kustannustekijöistä, jotta tulevat panostukset voidaan kohdistaa oikein.



Heikki Pilvinen on Hoffmanco Health Consultingin toimitusjohtaja
© 2008 Interpersona