Sisällä ja ulkona

”Suomen väestö on vaatimaton, mutta mahtava!

Entinen Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs, Barbara Barrett

Tässä sarjassa haastattelemme ulkomailla työskenteleviä tai työskennelleitä henkilöitä. Tätä numeroa varten olemme haastatelleet entistä Yhdysvaltain Suomen suurlähettilästä Barbara Barrettia (2008–2009) ja pyytäneet häntä jakamaan ajatuksiaan kokemuksistaan työstään suomalaisten yritysten parissa. Barrett, liikenainen, lentäjä, suurtilallinen, maailmankansalainen, ja äskettäin sertifikaatin saanut astronautti, toimii Triple Creek Guest Ranchin toimitusjohtajana, jonka ”Travel+Leisure” -lehti on rankannut ykköseksi Pohjois-Amerikassa ja neljänneksi koko maailmassa.  Hän toimii seuraavien yhtiöiden hallituksissa: RAND Corporation, Space Foundation ja Center for International Private Enterprise. Ennen tuloaan Suomeen Yhdysvaltain suurlähettilääksi, hän toimi johtotehtävissä seuraavissa organisaatioissa: Raytheon, Mayo Clinic, the Smithsonian, Federal Aviation Administration, Civil Aeronautics Board, American Management Association, ”Fortune” 500 companies, Pentagon, United Nations, Harvard ja Thunderbird School of Global Management.

“Suomen väestö on vaatimaton, mutta mahtava,” kiteyttää suurlähettiläs Barbara Barrett. Kotona Suomessa ja ympäri maailmaa Suomen taipumus täydellisyyteen on yleisesti tunnettua. Viime vuosina hyvin monenlaiset organisaatiot ovat osoittaneet kunnioitusta Suomen taipumukselle tehdä oikeita asioita oikealla tavalla. Eri luokituksissa Suomi on rankattu maiden joukkoon, jotka ovat demokraattisimpia[1], joissa on alhaisin korruptio[2], paras koulutus[3] ja turvallisinta[4] koko maailmassa. Se on rankattu kaikkein kilpailukykyisimmäksi maaksi[5] ja vastaavasti, maaksi jossa kilpailu on kaikkein avoiminta.[6]  Suomalaiset hakevat enemmän patentteja henkeä kohti, kuin melkein missään muussa maassa haetaan, [7] tästä seuraa, että Suomen katsotaan olevan teknologian alalla yksi kaikkein kehittyneimmistä maista. Juuri viime syksynä Suomi rankattiin maailman vauraimmaksi maaksi.[8] 

Suomalainen liiketoiminta on luonnollisesti osaltaan ollut synnyttämässä näitä huomiota herättäviä sijoituksia. Yhtä lailla, nämä elementit kertovat liiketoiminnalle suotuisasta kehityksestä ja kasvusta. Tarkkaavaiset ovat jo huomanneet, että Suomi saa yhä enemmän tunnustusta ihanteellisena asuinpaikkana ja erinomaisena paikkana tehdä bisnestä.

Mikä (jos mikään) on ainutlaatuista suomalaisissa yhtiöissä?

Suomalaiset ovat suhteettoman rehellisiä ja reiluja. Suomessa ihmiset noudattavat vaistomaisesti sääntöjä. Liikenne sujuu. Jonoja kunnioitetaan.  Jalankulkijat käyttävät suojateitä; pyöräilijät käyttävät pyöräteitä. Laillisuusperiaatetta seurataan vaistomaisesti Suomessa. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, Pekka Hallberg, on maailmalla kunnioitettu laillisuusperiaatteiden voimavara. Perusrehellisyys, jota suomalaiset edustavat on harvinaista muualla maailmassa. Vähäonnisemmissa valtioissa, korruptio vähentää liikemaailman resursseja. Vielä pahempaa on, että se vie voimavarat aloitekyvyltä ja heikentää elinvoimaisuutta. Yrityksillä on hyötyä siitä, että niillä on juurensa Suomessa, missä korruptio on minimaalista ja rehellisyys vallitsee.

Suomalaiset ovat vallanneet teknologisen johtoaseman maailmanmarkkinoilla merkittävän ja ainutlaatuisen suomalaisen tyylitajun avulla. Sellaisilla laajoilla teollisuudenaloilla, kuten mobiili-, voimala-, paperi-, laivanrakennus-, hissi-, vaatetusteollisuus ja turismi suomalaiset edustavat teollisuudenalojen parhaimmistoa. Tieteen, laadun ja tyylin yhdistelmä saa suomalaiset tuotteet erottumaan edukseen. Olipa bisneksessä kysymys palveluntuottamisesta tai tuotteiden valmistuksesta, niin liiketoimet hyötyvät siitä kasvavasta tunteesta, että suomalaiset kunnostautuvat laadun, teknologian ja tyylin suhteen.

Suomessa on suotuisa ilmapiiri kasvavalle liiketoiminnalle. Lainatakseni taas globaaleja rankkauksia, Suomi on sijoitettu kymmenen parhaan maan joukkoon innovaatioiden ja yritystoiminnan osalta. Tästä voi osaksi kiittää Suomen virtaviivaista järjestelmää liiketoimintaa aloitettaessa. Vuonna 2007 tämä yritysystävällinen ilmapiiri tuotti 10 424 uutta suomalaista yritystä maassa, jossa on 5,3 miljoonaa asukasta.[9]   

Lopulta, kansainvälisen tason koulutuksen saanut korkeasti koulutettu työvoima, saattaa olla Suomen suurin bisnestä siivittävä valttikortti. Kolmannen asteen koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden keskimääräinen opiskeluaika on 4,8 vuotta, mikä tekee Suomesta maailman arvostetuimman resurssin, aivokapasiteetin kotikentän. Lisäksi, julkisen ja yksityisen sektorin läheinen ja toimiva yhteistyö siirtää ripeästi tutkimustyön ja kehityksen tulokset laboratoriosta tehtaaseen ja edelleen tukusta kuluttajalle. Bruttokansantuotteesta käytettiin tutkimukseen ja kehitykseen Suomessa mahtavan suuri osuus - 2,6 %. Tämän ansiosta Suomi sijoittuu maailman kymmenen parhaan joukkoon.[11] Tunnetun Silicon Valleyn mallin mukaisesti, Suomi edistää symbioosikäsitettä yritysten ja yliopistojen kesken innovaatiopesäkkeissä.

Jatkuu seuraavalla sivulla.

© 2010 Interpersona