Kolumni

Strategia kiinnostuksen kohteena!

Sen toteamisesta, että maailma johon olemme menossa, ei tule muistuttamaan sitä missä elimme vain muutama vuosi sitten, on muodostunut mantra. Väittämä pitää varmasti paikkansa, mutta se jää tyhjäksi puheeksi, jollei sitä täydennetä ajatuksilla siitä mitä tuleman pitää. Strategianäkemyksestä tulee varmasti uusi ajatusmalli. Strategiatyötä on totisesti ”aina” tehty, mutta strategian käytännön merkitys toiminnan johtamisessa, on ollut vähän niin ja näin.  Prosessit ovat usein olleet pitkiä ja raskaita ja valitettavasti myös teoreettisia ja arjelle vieraita. Yhtiön hallitus – jolla määritelmän mukaan tulee olla strateginen rooli – on ennen kaikkea toiminut kumileimasimena strategiadokumenttia hyväksyttäessä. Hallituksella ei ole ollut tarkkaa käsitystä strategiasta ja sen uskottavuudesta.

Tämä tapa käsitellä strategiakysymyksiä on tullut tiensä päähän. Tämän olemme ehtineet todeta viimeisten 18 kuukauden aikana vieraillessamme asiakkaidemme luona. Markkinoiden lisääntyvä kilpailu, yhä valppaammat omistajat ja tietoisuus siitä, että se joka strategisen ajattelun osalta on parhaiten lähtökuopissaan kun suhdannenousu alkaa tulee saamaan todellisen alkuspurtin, pakottaa yhtiöiden hallitukset paneutumaan lisääntyvässä määrin strategisiin kysymyksiin.

Se, että strategiatyö on aiempaa tärkeämpää, tulee myös konkreettisesti vaikuttamaan operatiivisen johdon työhön. Jos hallitus haluaa olla muuta kuin pelkkä kumileimasin, sen on pystyttävä ymmärtämään sitä informaatiota ja niitä johtopäätelmiä, joita johtoryhmä sille esittää. Itse strategiaprosessia hallitus ei voi johtaa – siihen siltä puuttuu substanssiosaaminen. Voidakseen tehdä oikeita tilannearvioita, hallituksen täytyy säännöllisesti saada laadukasta informaatiota markkinatilanteesta, kilpailijoiden toimista, asiakkaiden ajatuksista, trendeistä, raakamateriaalien hintojen kehityksestä, teknologian kehityksestä, oman yrityksen ensisijaisista prosesseista ja niiden tehokkuudesta jne. Jos hallitus ei systemaattisesti täydennä osaamistaan, se ei voi ottaa sille kuuluvaa strategista roolia. Tulevaisuudessa johtoryhmän tehtäväksi luonnollisesti tulee toimittaa tähän tarvittava informaatio.

Se, että oikeasti voi toimia strategisena sparraajana, asettaa suuret vaatimukset hallituksen kokoonpanolle.  Kompetenssien täytyy täydentää toisiaan, tavalla joka mahdollisimman hyvin kattaa yhtiön toiminnan. Olemme todenneet, että aiottujen hallitusjäsenten vaatimusprofiili viime aikoina on ollut yhä tarkemmin määritelty ja se on sidottu yhtiön tämänhetkisiin ja tuleviin haasteisiin.

Yksi on varmaa, hallitukset tulevat ottamaan vahvemman roolin yrityksen strategian laadinnassa, mikä puolestaan tulee konkreettisesti vaikuttamaan sekä operatiivisen johdon työhön että hallitusjäsenten rekrytointiin.

Mats Kockberg
Kirjoittaja on INTERPERSONAn toimitusjohtaja   

© 2010 Interpersona